keskiviikko 28. huhtikuuta 2010

Zedi 5v!

Tänään juhlittiin Zedin 5v synttäreitä. Poika sai lahjaksi kettupehmolelun, jossa ei siis ole pumpulia sisällä. Aluksi lelu ei oikein kiinnostanut kumpaakaan vaan oli kiire ulos. Käytiin koirapuistossa vähän purkamassa turhaa energiaa. Zedi löysi taas aarteita, eli kiviä ja Oliver hämmästeli sitä vierestä. Myös vauhtia löytyi ja mukavaa oli molemmilla! Tänään ollaan sitten syöty hyvin ja nautittu ulkoilusta, lepäilystä ja leikkimisestä. Tein Zedille myös pitkän hieronnan, kun se siitä niin nauttii! Myöhemmin Oliverin kanssa harjoiteltiin istumaan menoa. Yllättävän nopeasti jätkä hokaa mitä pitää tehdä! Ihan yllättävää. Pitää yrittääkin käyttää tuo ahneus hyödyksi! Mökille olisi tarkoitus mennä vappua viettämään. Uskoisin, että Oliver nauttisi kun pääsee metsä siimekseen juoksentelemaan ihan rauhassa. Pääsisi käymään mettällä ja haistelemassa uusia kulmia. Ulkoilu on alkanut maistua Oliverille nyt todella, eikä millään haluttaisi tulla sisään. Toista se oli vielä muutamia päiviä sitten. Onneksi viimein näin! Kokeiltiin myös hieman valokuvaamista... Rasmusta tuli myös muisteltua viime yönä. R.I.P. uskollinen ystäväni <3 Ajatukset nyt hyppivät sinne tänne, kun tuo pikku piraija on pyörinyt ympyrää ja saanut juosta perässä katsomassa mitä se nyt tekee, mutta toivottavasti tuosta jotain selvää saa. Ja lopuksi pojat leikkimässä uuden kettulelun kanssa

torstai 22. huhtikuuta 2010

Ensimmäinen eläinlääkäri reissu!


Oliver kävi eilen ensimmäisissä rokotuksissaan. Kaikki kunnossa, paitsi paino jota saisi tulla lisää. Oliver painaa nyt vain 3kg. Kasvattajaan olin yhteyksissä ja kaikki muut sisaruksista ovat 4,5kg paikkeilla. Olen ruokkinut Oliveria ruokapussin kyljessä olevien ohjeiden mukaan, mutta se ei riitä. Niin aktiivinen vipeltäjä tuo kuitenkin on. Nyt aletaan sitten antamaan lisukkeita. Kaapissa on nyt rasvaista jauhelihaa ja kermaviiliä. Toivottavasti painoa alkaa nyt tulla.
Tänään meillä on muutenkin vietetty lepopäivää huonon sään vuoksi. Ulkona käydään pikaisesti, eikä Zediäkään huvita sen enempää tehdä muuta kuin nukkua. Tuossa ne nytkin sängyllä nukkuvat vierekkäin.
Myös tehotreeniä aletaan nyt tuon seisomisen kanssa. Huomaa, että omistaja on ollut hivenen laiska, kun koira ei oikein muista mitä siltä haetaan takaa ja seisominen ei ole alkuunkaan sellaista kun pitäisi. Hampaitakaan ei ole enää kiva näyttää. Siispä tehotreeniä vain. Päivittäin siis useita kertoja pöydälle seisomaan ja hampaat katsotaan aina kun mahdollista. Onneksi tuo on vielä niin pieni, että kyllä tässä saadaan se seisominen ja hampaiden näyttäminen toimimaan. Hiljalleen aletaan sitten kävelyä harjoitella. Toistaiseksi se on turhaa, kun poika ei tykkää pahemmin vieläkään hihnassa kulkea, mutta aikaahan tässä on!
Eikö ole muuten komea paita pojalla? Zedin vanhoja. Jäänyt jo isommalle pieneksi, mutta melko passeli Oliverille. Menee vielä ainakin jonkin aikaa ja on hyvä näillä kylmemmillä päivillä.
Ajattelin tähän myös vastata kysymykseen ikävöinnistä ja nukkumisesta. Oliver on nukkunut toisesta viikosta eteenpäin todella hyvin. Iltaisin menee 22. aikaa nukkumaan ja herää aamulla 8.00 aikoihin. Ilman häiriötä nukkuu siis koko yön. Aamulla herättää nyt on hätä - itkuun ja sitten on kiire juosta.
Ikävöinyt ei ole kotiinsa ollenkaan ja vieraissa paikassakin nukkuu yönsä. Olemme muutaman yön olleet ystäväni luona, eikä sielläkään ongelmia. Ystävälläni on siis pk. mäyräkoira Tami (13vk).
Eroahdistusta tuolla ei ole. Usein poika jää nukkumaan kun Zedin kanssa mennään ulos tai sitten leikkimään Zedin kanssa, kun itse olen asioilla. Mitään harjoituksia ei kuitenkaan olla tehty.
Sisäsiisteyskin alkaa hiljalleen tulla selväksi. Ulos tehdään aina edes jotain ja kokoajan vähemmän vahinkoja sattuu sisälle. Meillä ei oikeastaan ole enää edes papereita lattialla, kun niin vähän niitä vahinkoja sattuu.

Ja Zedikin siis kävi eläinlääkärissä. Verikokeista selvisi, että pojalla on kohonnut hemoglobiini ja alhaiset valkosolu arvot. Ne korjaantuvat itsestään, mutta saattavat aiheuttaa stressiä. Se ei kuitenkaan selitä outoa käytöstä. Konsultoin asiasta Zedin ihan omaeläinlääkärin kanssa. Hänestä Zedillä on välillä aiemminkin ollut outoa käytöstä, joten puoltaisi päänkuvausta. Toinen lääkäri suositteli meille DAP-haihdutinta ja sellainen onkin hankinta listan ykkösenä. Jos tästä ei ole apua mennään kuvauttamaan pää. Haluan todella selvittää kaiken mahdollisen pois. Zedin muuttunut käytös on kuitenkin hyvin radikaalia. Mutta se siitä. Toivottavasti syyt selviää ja pääsen nauttimaan poikien kanssa vielä mooonista vuosista!

sunnuntai 18. huhtikuuta 2010

Kuukauden päivät

Huh. Huomenna tulee kuukausi Oliverin saapumisesta perheeseen. Poika on kyllä kasvanut paljon ja edistynyt monissa asioissa.
Ulos on pyydetty 2 kertaa ja ulos myös tehdään tarpeet, jos vain itse osaa olla tarpeeksi nopea reagoimaan, mutta vähitellen tässä edetään. Hampaitakin on lähtenyt jo 3 kappaletta ja jalkaa yritetty kerran nostaa ulkona. Niin se pieni vain kasvaa. Ensi keskiviikkona meillä on edessä ensimmäiset rokotukset! Siitä mahtaa tulla jännää.


Tänään käytiin myös seikkailemassa. Ihan meidän vieressä on puisto, jossa poikien kanssa vietettiin laatuaikaa. Oliver kirmasi onnellisena lentelevien lehtien perässä. Olisi tehnyt mieli pitää vapaana kun niin innokas oli, mutta oltiin kalliolla ja riski putoamiseen oli olemassa. Kurkittiin kalliolta koirapuistoon, jossa kaksi isompaa koiraa oli leikkimässä. Tutkittiin hautausmaata, sekä kirkon ovia. Upottavia liejuja ja lintuja. Oli todella mukavaa. En malta odottaa mitä kivaa seuraavalta seikkailulta tarttuu matkaan! :) Harmi kun kamera ei tarttunut matkaan.

Eipä iloa ilman surua. Vanhempi koira on vietävä lääkäriin oudon käytöksen vuoksi. Täytyy selvittää onko käytös kipu peräistä ja onko asialle tehtävissä mitään. Olisi liian raskasta luopua toisestakin koirasta vuoden sisään.
Pidetään peukkuja!

Terveisin me:

tiistai 6. huhtikuuta 2010

2vk + 1 päivä


Näin se aika vaan menee. Oliver on ollut meillä nyt sen reilu 2vk. Poika on kerennyt tutustua jo moniin paikkoihin ja ihmisiin, sekä muutamaan tuttuun koiraankin. Todella rohkea ja sosiaalinen tapaus. Ei vierasta yhtään vieraita ihmisiä. Suukkoja tarjotaan ja syliin halutaan. Häntääkin poika heiluttaa todella paljon, tuntuu että tuon sydämessä ei ole mitään pahaa.
Osaa kuitenkin olla myös pieni riiviö. Äidin huonekasvi sai kokea kovia, sekä kengät, tossut, sukat ja muut jotka ovat unohtuneet väärään paikkaan. Onneksi Oliver alkaa oppia "ei" - sanan merkityksen ihan pienellä kiellolla. Käsiä tai kasvoja ei enää näykitä, mitä nyt välillä sormien kanssa tulee harhalaukauksia, mutta silloin pieni körähdys auttaa ja koira tajuaa ettei asia ole toivottua. Ulkona ollaan oltu aina ilman salliessa. Pissat ja kakat tehdään hyvinkin mieluusti pihalle, jos vain nurmikkoa on alla.
Pieniä lenkkejäkin on tehty. Eli menty joku pieni reitti, eikä käännytty heti takas ku teokset on tehty. Ihan lyhyitä pätkiä käydään vielä, mutta nekin on välillä huisin jänniä. Itse olen ottanut sen asenteen, etten näillä lyhyillä "lenkeillä" (aikuisen koiran kanssa menis n. 5min) en ota pentua syliin vaan kävelee koko matkan. Enkä huomioi itkua. Tämä on toiminut hyvin. Oliver luovuttaa usein nopeasti ja alkaa tutkia maastoa mielenkiinnolla. :)

Lisää taas ensi kerralla, kunhan aikaa on. Olisin laittanut enemmän kuvia, mutta kone ei anna kääntää niitä. Outoa. Yritän selvittää vian mahd. pian. :)