keskiviikko 31. lokakuuta 2012

Pahaa pentukuumeilua

Tässä on nyt viime päivät vaivannut omistajaa sellainen ongelma kuin: pentukuume. Onneksi järkeä on päässä eikä pennun hankinta tule olemaan ajankohtaista vielä ainakaan kolmeen vuoteen. Olen asettanut itselleni tavotteita ja päämääriä, sekä asioita joiden pitää olla kunnossa ennen kun pentua voi edes ajatella. Ensinnäkin Oliver. Sen täytyy osata käyttäytyä ulkona hihnassa, ja merkkailun pitää olla loppunut. Myös aion leikkauttaa Oliverin ennen pennun tuloa, koska en varmaan enää Oliveria veisi sitten näyttelyihin. Riippuu toki menestyykö se, mutta jos näillä H-tuloksilla mennään ni meidän näyttelyura olis tässä. Mulle Oliver on kuitenkin kaunein mäyräkoira maailmassa enkä tarvitse siitä todisteita. Heh. Totta kai sitten tulee tämä raha kysymys. Pitää alkaa säästää jo nyt, että olis sitten kaikki rahat kasassa. Oliver leikkaus, pennun varausmaksut ja muutenkin koiran hinta, vakuutukset, eläinlääkärikulut, tarvikkeet. Ei se hankkiminen niin halpaa ole. Ja asuisin omassa kämpässä ilman kämppiksiä. Se tosin varmaan toteutuu kaikkein nopeiten. ELi ehkä 3-7 vuoden päästä mulla on jälleen koiranpentu. Oon jo rodun päättänyt valmiiksi ja se ei ole mäyräkoira. Vaikka mäyrikset on ihania, ni ei mun sydämeen mahdu ku yks mäyris kerrallaan. On ne niin isoja egoja. Kasvattaja vaihtoehtojakin olen kartoittanut. Harrastus jutut on jo tiedossa. Pentu vain puuttuu, mutta mä jaksan odottaa. Vaikka oon malttamaton sielu, mut tällä kertaa en hätiköi. Kysymys siis kuuluu: kuinka te hillitsette pentukuumetta? Ja loppuun pari pentukuvaa <3

4 kommenttia:

  1. Pentukuume on välillä ollut kova, mutta nyt on kuume laskenut. Olli on tottunut olemaan ainoa koira ja varsinkin kastraation jälkeen sen verran mukavuudenhaluinen, että pentu voisi rassata Ollin hermoja liikaa. Toisaalta kuumetta laskee myös koiravahdin puute, ei tässä meinaa yhdellekään koiralle löytyä varakotia satunnaisiin tilanteisiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos vastauksestasi :)
      Meillä Oliver on tottunut koirakaveriin. Kämppiksen koira asuu meillä nykyään myös, ja sitä ennen omistin kaksi koiraa. Joskaan Zedi ei enää tullut toimeen Oliverin kanssa.

      Mulla on sama tuon hoitopaikan suhteen, että se vähän hiertää. Mä olen kyllä sellanen kotihiiri, että harvoin tulee minnekkään lähdettyä niin että tarvis koiralle hoitajaa. Nyt vaan sairauden takia tullut sairaalakeikkoja, jolloin onkin työ ja tuska löytää Oliverillekaan hoitajaa.

      Mutta tässä on monta vuotta aikaa kehitellä ratkaisuja. Onneksi on noita maksullisia koirahoitoloita tässä lähellä esim. viikonloppu hoitoa ajatellen. :)

      Hm... Miten tuo postauksen loppu meni tuollaiseksi sekavaksi, vaikka esikatselu väitti muuta. En tiedä.

      Poista
  2. Ei taida auttaa kommentiksi, että loppujen lopuksi pentukuumetta ei hillitse mikään? :D Paitsi tietysti se pentu. No meillä ei kyllä ole ollut tarvetta pentukuumeiluun viime aikoina. Noiden kahden kanssa on kädet sen verran täynnä, että ei ole tähän taloon vähään aikaan uusia karvakavereita tulossa :P Mutta ehkä tuollainen järkeily tosiaan on hyväksi tilanteelle, että kun toteaa faktat ja sen ettei uuden koiran aika ole nyt, niin ehkä sillä selviäisi pahimman kuumeilun yli? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen itse tullut siihen tulokseen myös, ettei pentukuumetta taida oikein mikään pysäyttää. :D
      Tosin onneksi on järkeä sen verran päässä, etten sitä pentua ole suinpäin hankkimassa heti kuumeen iskettyä. Tässä mennään vielä monta vuotta pelkästään Oliverin kanssa. :)

      Poista