Hei taas "pitkästä" aikaa. Huoleni siitä onko koirani kipeä ovat haihtuneet. Tarkkailin Oliveria muutamia päiviä. Pissaamiset ja muut jäivät taas, joten se oli jokin vaihe nuoren mäyriksen elämässä. Paljonhan tässä on stressaavia tilanteita ollut, jotka vaikuttavat varmasti koiraan.
Muutto todellakin lähestyy. Ensi lauantaina asumme jo toisessa kodissa, mikä jännittää jokaista osaltaan. Oliver on päässyt jo uudessa kodissa käymään. Haistellut ja tutkinut tyhjän asunnon valmiiksi. Olemme myös aloittaneet Serene-Um lääkityksen kokeiluna muuttostressin ehkäisyyn ja koirapelon helpottamiseen. Ja tuotteesta on ollut apua. Ollaan viikko sitä syöty. Muuttostressiin en vielä kyllä tiedä, mutta koirapelossa ainakin hieman auttanut. Ei mene enää niin hysteeriseksi, jollei ole pitkään ärsykkeen alaisena.
Käytiin myös vanhemmillani viime viikonloppuna. Nähtiin Zedi pitkästä aikaa. Perjantai oli yhtä tappelua ja non-stop murinaa. Lauantaina pojat olivat jo ihan normaalisti ja pystyttiin jättämään heidät keskenään kotiin. Huomattiin myös, että murinat ja tappelut tulevat silloin kun MINÄ olen paikalla. Molemmat on niin mustasukkaisia tai jotain. Koirat oli ihan rauhallisesti esim. äitini kanssa, mutta kun minä tulin niin huomiota ei voitu jakaa.
Zedi on myös turvonnut kamalasti kortisonin vuoksi. Surullista. Onneksi äitini on nyt löytäynyt uuden lääkkeen, jossa on sama vaikuttava aine ilman kortisonia. On viemässä lääkäriin, että saataisiin se resepti kouraan. Samoin pyysin heitä viemään Zedin silmätarkastukseen kun tuntui ettei koira kunnolla näe. Hyvähän nuo on tarkistaa. Meidän omalääkäri Kotkassa tosin on äitiyslomalla, enkä itse pidä sijaisesta ollenkaan niin pitäisi joku toinen lääkäri keksiä sieltä suunnilta.
Tämmöistä siis taas meille. Seuraavaksi kertoilen miten on lähtenyt elämä rullaamaan uudessa kodissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti