Uusia asukkeja

Jälleen kotona. Oltiin poikien kanssa mökillä ja vanhemmilla käymässä muutaman viikon. Arki alkaa tasaantua ja kohta opiskelut taas kutsuu. Tänään vähäisistä rahoista huolimatta oli pikkuinen shoppailu päivä. Mukaan tarttui Hurtta collection y-valjaat kokoa 60. Ruskeat ja istuu päälle hyvin. Sain viimeinkin siis aikaiseksi hankkia pikkumiehelle valjaat. Alko panta jo jäädä pieneksi ja ajattelin että nyt on oikea hetki ostaa ne valjaat. Johan se tekee selällekin parempaa. Myös resco merkkinen ruskea nahkainen näyttelyhihna lähti mukaan. Oli sekin aiheellista hankkia, kun ensimmäiset näyttelyt ovat tämän kuun lopulla Luumäellä ja muihinkin ilmottaudutaan kunhan tulostimelle pääsen, eli sitten kun koulu alkaa.

Meillä on nyt nautittu viileämmistä ilmoista pitkien lenkkien merkeissä. Uudella paikkakunnalla on mukava iltasella lähteä tutkimaan paikkoja. Pari kettuakin on ihan lähistöllä näkynyt ja yhden hajut kiinnostivat Oliveria todella. Mäyräkoira kun on. Sekä päästäisen tai hiiren raadon sain kaivaa yksi kaunis päivä jannun kitusista. Ei kovin mukavaa sellainen. Myös Masi -setä on tullut meille viikonlopuksi hoitoon ja hyvin on kolmikon kanssa mennyt. Uusia kuvia en ole ottanut veijarista. Kamera on kovin huono, kun vieläkin oma kamera on teillä tietämättömillä. Jossain sen on pakko olla. Viimeisin havainto/muistikuva on kun kuvasin Zedin ulvomista kuukausia sitten... Ehkä joku on lainannut kameraa ilman lupaa??

Ja palataan otsikkoon. Vaikka tämä blogi on pyhitetty koirille saa se nyt hyväksyä pienen maininnan uusista asukeistamme. Kolmen kuukauden ikäisitä gerbiili pojista.
Agouti white spotted Väinö & black pied Valtteri muuttivat tänään meille. Tätä oli odotettu. Black pied on ollut yksi suurista haaveistani ja gerbiileitä itsellä on ollut useita (puhutaan kymmenistä). Muutama kuiva vuosi ilman jyrsijän jyrsiää sai kaipaamaan pikku vipeltäjää. Vaikka pojat on eläinkaupasta ostettuja ovat he erittäin reippaita ja rohkeita. Käsittely on helppoa eikä pojat arkaile, kuten yleensä eläinkaupoista ostetuilla on ollut tapana. Gerbiilin poikaset olisivat ihania, mutta yhden poikueen jälkeen yleensä haluaa toiset jotenka kaksi urosta oli ihan hyvä vaihtoehto. Ehkä jälleen tulevaisuudessa saan hoivailla karvattomia nakkeja :)

Kuvat pikkuisista:

Valtteri


Väinö